Jokaisella on oikeus lähipalveluihin

05.01.2022

Hyvinvointialueiden muodostumiseen liittyy pelko siitä, että palvelut ihmisen läheltä katoavat hyvinvointialueiden keskuksiin. Varsinkin nyt, kun paljon puhutaan sekä digitalisaatiosta että etävastaanotoista, herää kysymys siitä, ollaanko lähipalvelut terveydenhuollossa viemässä pois kuntalaisten arjesta.

Lähipalvelut on jatkossakin taattava tasaisesti. On selvää, että ihmisen tulee saada tarvitsemaansa hoitoa mahdollisimman nopeasti. On tärkeää, että ihminen tulee kohdatuksi ja hoidetuksi.

Sote-uudistuksessa hallinto keskittyy. Hallinnon keskittymiselle on olemassa hyvät perusteet. Hallintoa keskittämällä voidaan hillitä terveydenhuollon kustannuksia ja saada hoitavat tahot kommunikoimaan paremmin keskenään.

Palvelut on edelleen kuitenkin hajautettava kuntiin. Vaikka terveydenhuoltoa eivät kunnat enää järjestä, kuntalaiset ovat ihmisiä, jotka ansaitsevat hoidon valitsemassaan paikassa. Terveyskeskukset eivät saa jäädä tyhjilleen lääkäreistä, hoitajista - eivätkä myöskään potilaista.

Lähipalvelut luovat myös kustannustehokkuutta: Kun hoitoon hakeutuu ja sitä saa ajoissa, apu ennaltaehkäisee isompia ongelmia ja niistä koituvia kustannuksia. Ihminen ei saa joutua tilanteeseen, jossa joutuisi pohtimaan, pääseekö hän hoitoon tai viitsiikö hän sellaiseen hakeutua. Hoidon saavuttaminen ja saaminen eivät saa vaikeutua.

Hyvinvointialueilla päätetään, kuka hoidetaaan ja missä. Pidetään yhdessä huoli siitä, että lähipalvelut säilyvät. Pidetään yhdessä huoli tavallisten ihmisten terveestä arjesta!